Eilen kävin harkitsevaisesti lankakerän ja puikkojen kimppuun. Tein muutaman kerroksen kerrallaan ja kuuntelin jatkuvasti käteni mahdollista juttelua, ja olin valmistautunut jopa sen kiljuntaan. Käsi oli ihan hiljaa! Välillä venyttelin ja voimistelin, ja olin todella tyytyväinen kun sain neulottua ilman minkäänlaista kipua. Ja sain tehtyä pipon valmiiksi illalla eikä yöksi tarvinnut ottaa lisäsärkylääkettäkään. Näin alkoi Project Spectrum osaltani.

Tytär tykkäsi piposta näin alastomana ilman virkattuja kukkasia tms. joita olin suunnitellut. Tulikin hyvän mallinen pipo, vaatimuksena oli että se menee kunnolla syvälle päähän, korville ja niskaan. Tuntui mukavalta myös omassa päässä. Tuosta Cortinastahan olen tehnyt itselleni lapaset, ja se turkoosi väri on ihana. Pitäisiköhän tehdä pipokin itselle.

Lääkäri varoitteli käden kivun aiheuttamasta muiden lihasten kipeytymisestä, ja nyt sitten se toteutui. Aamulla vasen hartia oli ihan tolkuttoman kipeä, mutta käsi ei. Eli taisin neuloessa varoa kättä hartian toimiessa sivustakärsijänä. Odotan vain, että tilanne menisi ohi ja pääsisin sauvakävelemään, ja saamaan paikat kuntoon. Se oli myös lääkärin toive.

Lanka: Asa Gjestelin Spinnerin Cortina exclusive n.70g, puikot 6,6 bambupyöröt ja 5,5 sukkapuikot. Silmuikoita 80, muutama vähempikin olisi riittänyt.