Iso ja lämmin kiitos teille kaikille, jotka paransivat oloani kommenteilla!!! Edelleen elelen hieman shokissa ja kertailen tapahtuneita asioita, ja olen kiitollinen että olen tässä. Rauhallinen juhannus rakkaiden ihmisten parissa teki hyvää. Vaikka olen yrittänyt olla hyvin rauhassa, niin nivusen alue (tähystyskohta valtimossa) on aika lailla kipeä.

Juhannuksen aloitimme vanhempieni mökillä yhteisesti tehdyllä herkullisella aterialla, ja jälkiruokana herkuttelimme poikani leipomalla suussa sulavalla suklaakakulla. Hänestä on tullut jo aikamoinen mestarileipuri, hienoa että peruskoulussa annetaan mahdollisuus oppia näin hienoja taitoja.

Isäni teki lasten pienellä avustuksella mökille lapsillemme oman pienen ja suloisen aitan. Juhannuksena sisustimme sen, ja teinit pääsivät välillä sinne lueskelemaan ja pelailemaan pelejään. Vaikka tilaa on vain sängyille ja pienelle pöydälle + katon harjassa olevalle isolle hyllylle, niin hienosti sopu sijaa antoi ja viileät yöt siellä nukuttivat hyvin.

Otin mökille mukaan ompelukoneeni ja valmiiksi se eteeni kannettuna pystyin ompelemaan aittaan verhot ja pienen pöytäliinan. Verhopareja tuli kolme (yksi pari ovi-ikkunaan ja kahdelle eri seinälle parit). Olin tyytyväinen kun olin löytänyt Euronkankaasta niin kauniin romanttisen ruutukankaan, joka sopi sänkyjen päiväpeittoihin hienosti.

Melkein teki itsenikin mieli pyörähtää aitan sänkyyn päiväunille :)