Kyllä, minäkin olen kovin omituinen. Sitä taitaa olla nyt liikkeellä blogistaniassa :) Sain haasteen Jennalta sekä Rebekalta, ja otan haasteet vastaan vastauksien muodossa.

1. Minulla on kamala korkeanpaikankammo. Viimeisimmällä lentokonematkalla lähes tulkoon itkin ja hyperventiloin  pelkoani. Korkeuden määrällä ei tunnu olevan vaikutusta, sillä jo jäähallin portaita tai liikekeskuksen liukuportaita alaspäin tultaessa pitää ottaa reipas sisäänhengitys ja parin sekunnin ylimääräinen huilaus.

2. Rakastan kankaita liikaa. Ja omistan niitä myös liikaa. Tykkään silitellä ja katsella erilaisia pintoja, ja usein käytän siihen myös kaikki aistini, mukaan lukien haistelemisen. Usein käy myös niin, etten raaski vuosikausiin leikata kaunista kangasta, vaan se on enemmän ihasteluun tarkoitettu. Omituista! Kamala jos lankakerillenikin käy niin, silloin joudumme muuttamaan kodistamme, kun käsityötarvikkeet valtaavat sen omaan asumiseensa.

3. Kankaisiin luultavasti liittyen, tykkään lajiltella likavaatteita pesuun, ja olen tarkka siitä että menevät oikeisiin lämpötiloihin. Myös märän ja puhtaan pyykin lajittelu on rentouttavaa ja mukavaa. Sukat pitää olla pareittain ja oikein aseteltuina, ja vaatteet kuoseihinsa venytettyinä. Puhtaat ja kuivat pyykit eivät sitten juuri koskaan löydäkään vaatekaappeihin, innostukseni loppuu siihen.

4. Olen tietyissä asioissa äärimmäisen tarkka, kuten kellonaika pitää aina ilmoittaa minuutin tarkkuudella. En halua pyöristellä. Samoin millimetrit pitää olla paikallaan.

5. Tämä kohta taas kumoaa edellisen silloin kun olen enemmän hulvattomalla ja luovalla tuulella, nimittäin inhoan ohjeita ja teen käsityöt mielummin kantapään kautta oppimalla. Eli leikkaan, ompelen ja puran - ja aloitan uudelleen. Näin olen oppinut tekemään housut ja puserot oikein, sillä lahkeet ovat menneet vuosia sitten useita kymmeniä kertoja väärin päin tai eri palat yhteen. Nyt testailen itseäni neuleiden teon kanssa, ja taas kantapään kautta oppimalla. Neulon ja puran, jos niikseen tulee.

6. Näen toisinaan enneunia. Asiantuntijat sanovat näitä enneunia peloiksi, joita ei hereillä ollessa voi asioiden vakavuuden vuoksi käsitellä, ja sen tähden alitajunta tekee työtään unessa. Joka tapauksessa enneunet eivät yleensä ole kovin mukavia.

Sinä lukijani, ota haaste vastaan, jos tunnet itsesi vähääkään omituiseksi :) Laita kommentti lootaan, niin tulen vastavierailulle.

Kuvaton postaus on hieman ankea, joten tässä päiväulkoilulle puikoille päässeet Norot valmistumassa puseroksi.

424838.jpg